Ihmiset

Kultamuseon uudessa näyttelyssä esitetään naisten osuutta kultahistoriassa

Tankavaaran Kultamuseo on vuoden päivät valmistellut amanuenssi Hanna Mattilan johdolla museon uutta Tähtiä-näyttelyä, joka ensimmäisen kerran tuo taustalle jääneen seikan varsin monen naisen merkittävästä panoksesta kullankaivuun historiassa. Näyttelyn avajaiset pidettiin 12. kesäkuuta Golden World -salin loosissa.

Toki kullanhuuhdonta on edelleenkin fyysisyytensä vuoksi miesten historiaa, mutta erityisesti viime vuosina ovat naiset olleet yhä enemmän esillä kultamailla.

Varhaisina vuosina naisten rooli kullankaivuussa oli olla yleensä kokkina tai vaatteitaan sotkemattomana aviopuolisona, jonka tehtävänä oli pitää leiri siistinä. Kovinkaan paljon tuo tilanne ei ole muuttunut, mutta nykyään yhä useampi nainen on tarttunut myös lapioon.

Tankavaaran näyttelyssä tuodaan historian lehtien ja muiden dokumenttien avulla tietoisuuteen muun muassa Katri Karppinen (myöh. Kokko), Jenny Veskoniemi, Dagmar Törnqvist, Inkeri Hirvasvuopio (myöh. Pokka), Maria Morottaja (myöh. Raumala, myöh. Kokko, tunnettu ”Ranta-Marina”), Elvira Bono eli ”Moppe”, Elina Peronius, Kirsti Hyttinen (myöh. Jomppanen), Sylvia Petronella van der Moer, Tyyne Tähti (myöh. Salmenkangas), Sinikka Virtanen, Göta Waselius, Armi Mattila, Valma Isokoski, Anni Savolainen, Marjut Telilä, Maija Vehviläinen ja Ida Kumpuniemi.

Näistäkin vain aniharva on ottanut osaa itse kaivuutyöhön, oikeastaan vain Katri Karppinen, Inkeri Hirvasvuopio, Elina Peronius ja kolme viimeksi mainittua. Paikkansa jokainen silti kultahistoriassa ansaitsee.

Tämän kaltaisen näyttelyn ongelma on aina, ketkä pääsevät esille ja ketkä jäävät unholaan. Merkittävä seikka on se, että historiassa esitellään vain ne, jotka sinne ovat jo jotenkin päässeet, ja muut unohtuvat, kuten ennenkin. Luultavaa on, että näyttelyn yhteydessä Kultamuseo saa kuulla moneenkin kertaan kysymyksen miksei sejase ole mukana vaikka...?

Naisia roppakaupalla

Itse olisin panostanut enemmän viimeisen 50 vuoden aikana tapahtuneeseen kultaryntäykseen, jolloin naisia on ollut mukana roppakaupalla. Mieleen tulee nimet Liisa Talvio, Minna Rossi ja Pirkko Mäenpää, joilla kaikilla on pitkä kokemus kullankaivuusta ja myös kullan löytämisestä, ja mikseipä vaikka uusimmista kasvoista Rämepiru tai joku Visuveden huuhtojista. Vanhalta ajalta on jäänyt pois Taava Suopanki (myöh. Kemppainen), joka kokkina ollessaan löysi ”vahingossa” Sotajoen Suupankin kullan, ja aiheutti löydöllään maamme irtokultahistorian suurimman työmaan.

Yhtä kaikki, tasa-arvon maailmassa naisten rooli kasvaa entisestään, ja jonakin päivänä suuria löytöjä tekevät pelkästään naisista koostuvat kaivajat.

Näyttelyyn päässeistä Lapin Kullankaivajainliiton puheenjohtaja Maija Vehviläinen muistutti kiitostaan myös anopilleen Meeri Vehviläiselle, joka oli hänkin Sotajoella monia kesiä, ja taitava vaskaaja. Ida Kumpuniemi kiitteli Tankavaaraa ja siellä asuvia kullankaivajia oman kultakuumeensa alkutaipaleesta.

Mielenkiintoinen näyttely on nähtävissä Kultamuseossa aina huhtikuun 2022 loppuun.