Ihmiset

Ultima Jewelry – matka muotoilun keskipisteeseen: "Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat vievät nämä käsistä"

Ultima Jewelryn vitriineistä löytyy lähes kaikkien kotimaisten huippumuotoilijoiden töitä. Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat himoitsevat supikoirannahkakäsineitä.

Ari Kauttu on ideoinut poikansa Laurin toteuttamista sormuksista ainakin Inarijärvi- ja Kaunispää-sormukset.

Inarijärvi-sormukseen haettiin järvenselän aallokkoon osuvan auringonkilon välkettä ja Kaunispää-sormukseen tunturilumen loivaa aaltoilua. Inarijärvi-sormuksen kilopinnat on lyöty yksikseen sormuksen pintaan ja se on valmistettu Lemmenjoen kullasta. Kaunispää-sormus puolestaan on valkokultaa, jonka pinta on rodinoitu.

"Onneksi asiakkaamme ymmärtävät myös työn päälle"

Lauri Kautun käsistä ovat syntyneet myös Lemmenjoen sydän-, Rakovalkea- ja Jätkänkynttilä- nimiset sormukset. Näistä kaksi viimeistä ovat olleet alun perin muotoiltu miehille kantasormusten tapaan, mutta Ari Kauttu selittää niidenkin menneen kaupaksi enimmäkseen naisille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikki nämä sormukset ovat erittäin työteliäitä mutta myös taitavaa käsityötä, ja se näkyy toki hinnoissa.

– Onneksi asiakkaamme ymmärtävät myös työn päälle, toteaa Kauttu ja kertoo sormusten olevan firman parhaita menekkituotteita.

Ari ja Jaana Kauttu ehtivät tehdä monenlaista ennen kuin ostivat liiketilan 1998 kylpylän rakennuksesta. Aluksi he toimivat Saariselän korukaupan nimellä, mutta varsin pian he perustivat osakeyhtiön ja nimeksi tuli Ultima Jewelry.

Liike ehti toimia myös nykyisen Kiehisen paikalla, kunnes muutti vastapäätä olevan Riekonlinnan tiloihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lapponia-koru koristi Tähtien sodan prinsessa Leian kaulaa

Ultima Jewelryn vitriineistä löytyy lähes kaikkien kotimaisten huippumuotoilijoiden töitä. Ari Kauttu ohjaa muhkean kultakorun ääreen, jonka laidassa lukee legendaarinen tuotemerkki Lapponia.

– Lapponia myytiin aikoinaan Kalevala-korulle, mutta meillä on edelleen jäljellä alkuperäisiä hopeisia ja kultaisia muotoilutöitä. Ei taida enää saada muualta, kertoo Kauttu.

Vitriinissä välkkyvä valtava kultakoru on kuuluisa Kukkiva muuri , jolla Björn Weckström voitti merkittävän eurooppalaisen muotoilukisan 1965. Siinä on vihreät turmaliinikiteet kukkina. Vitriinissä oleva koru on valmistettu 1999, ja ehtinyt olla sveitsiläisessä taidehallissa vuosikaudet ennen kuin päätyi Kautuille.

Kultaa siinä näyttäisi olevan arviolta reilusti yli 50 grammaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kauttu kertoo myös miten Lapponia-koru koristi aikoinaan muun muassa Prinsessa Leian kaulaa 1977 Tähtien sota -elokuvassa.

Liiketiloista löytyy myös sodankyläläisen mestarin Seppo Penttisen hopeisia eläinfiguureista tehtyjä korviksia, jotka olivat todellista menekkitavaraa aikoinaan.

– Nämä alkavat olla viimeisiä alkuperäisiä. Penttisen ja Jussi Jangerin omistama Taiga-korukin on nykyään myyty oululaiselle Paja 1605:lle, joka jatkaa joittenkin Penttisen tuotteiden valmistamista.

Mestarien työt eivät lopu tähän. Hyllyiltä löytyvät lisäksi Pekka Piekäisen (1945-04) PlatinOro -koruja ja torniolaisen Jorma Smedsin korkealuokkaisia hopeatöitä.

Smeds oli kuudennen polven hopeaseppä. Kaiken katteeksi löytyy vielä Seppo Möllerin Akmeeli -koruja.

Villapaidat eivät ehdi koskaan olla myynnissä montaa päivää

– Nämä todella hyvää työtä, kauniita eläinkuvia, skandinaavista huippumuotoilua. Voi sanoa, että eteläruotsalainen lasitaide on mennyt kotimaisesta ohi, moni suomalainen lasinkäsittelijä onkin siirtynyt Ruotsiin. Toki laadukasta Iittalaakin meiltä löytyy, kertoo Ari Kauttu esitellessään Mats Jonassonin ruotsalaisia lasitöitä.

Hyllyillä on myös villapaitoja, käsineitä, turkispäähineitä, laukkuja, lompakkoja ja kelloja.

– Vaimoni Jaana kutoo kaiken aikaa villapaitoja, ja ne eivät ehdi koskaan olla myynnissä montaa päivää. Nahkalaukut, lompakot, ja turkitset ovat kaikki suomalaisia. Turkikset ja neulekäsineet ovat pääosin inarilaisen Irma Majanderin tekemiä. Niissä on poromokkaa ja suomenlammasta, ja suurin osa on Irman itse kasvivärjäämiä. Hänhän on kuuluisa myös laavuistaan, ovat aivan huippuluokkaa.

Hyllystä löytyy myös Margit Siparin ja Liisa Sauson päähineitä ja hanskoja, joissa on käytetty aitoja inuiitin tappamia hylkeitä ja Isopahkalan värjättyä supikoirannahkakäsineitä.

– Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat vievät nämä käsistä, naurahtaa Ari Kauttu.

– Nykyään kaikki on koko ajan jonkinlaisen muutoksen kourissa, ja niin ollaan mekin ja eletään sen mukaan. Tuotevalikoima muuttuu, ja omien korujen myynti on tullut yhä tärkeämmäksi, kiteyttää Kauttu Ultima Jewelryn painopisteitä.

Ilmoita asiavirheestä