Kulttuuri

Tankavaaran kultakisoissa oteltiin tiukasti – vanhat mestarit hallitsevat lajia

Tankavaarassa kamppailtiin viikonloppuna 48 kerran kullanhuuhdonnan Suomen mestaruuksista. Kisat osoittivat yhä selvemmin, että kyse on aidosta urheilulajista, jossa ainoa tie menestykseen on opittu taito sekä tiukka harjoittelu taidon ylläpitämiseksi. Eri sarjoissa parhaiten menestyivät ne, joiden tiedetään kisailevan ahkerasti, ja varmimmin ne, jotka treenaavat lajia myös kisojen välillä.

Tänä vuonna kilpailut käytiin poikkeuksellisen tasokkaina, ja eri sarjoissa mitalit menivät jo aiemminkin menestyneille. Vaikka korona jätti monia vanhempia osanottajia kotiin, niin paikalle uskalsi tulla entinen määrä osallistujia. Ilahduttavaa oli huomata nuoremmankin polven esiinmarssia kolkuttelemaan totuttujen mestareiden kantoja.

Kisojen avauspäivänä perjantaina miteltiin perinnevaskooleilla, joista estwingin voiton nappasi Hannu Raja ja batean Jouko Korhonen . Tankavaaran nykyinen isäntä Marko Touru otti edellisessä pronssia ja jälkimmäisessä hopeaa Sodankylään. Sen sijaan torstain esikisoissa loistanut Kasper von Wuthenau Tankavaarasta alkoi hukata hippuja ja sai seurata palkintojenjakoja katsomosta.

Sunnuntaina leivottiin mestarit nopeilla ns. lättäpannuilla miehissä, naisissa, veteraaneissa, nuorissa ja lasten sarjassa. Myös aloittelijat pääsivät kokeilemaan kisatuntumaa epävirallisissa SM-sarjoissa.

Veteraanit kuittasi koko viikonloppuna loistavasti menestynyt kaksinkertainen maailmanmestari Antti Seppälä ajalla 1.24,1. Hän oli jo lauantaina voittanut jokerisarjan rahapotin. Veteraanien kakkossija ja lisäksi naisten sarjan voitto meni jo neljännen kerran torniolaisen vaskaajaperheen Maija Keräselle , joka vaskasi konemaisesti molemmissa sarjoissa ajan 1.28.8. Naisten hopealle ylsi entinen Suomen ja maailmanmestari Pirkko Muotkajärvi ja pronssille entinen maailmanmestari Marjatta Kannisto .

Miesten sarjan finaali oli huikea jännitysnäytelmä. Vierekkäin vaskanneet Veikko Keränen ja Jouko Korhonen , molemmat moninkertaisia Suomen ja maailmanmestareita, saivat vaskauksen valmiiksi lähes tasoissa ajoilla 1.08 ja 1.09. Hipunlaskennassa kävi kuitenkin ilmi, että Korhonen löysi vain kahdeksan hippua Keräsen kymmentä vastaan. Kisa ratkesi kuitenkin Keräsen vävypojan Jarkko Turusen vaskatessa kolmanneksi nopeimmin ajan 1.14,1, ja löytäen kaikki ylituomari Esko Oravan kätkemät 11 hippua, ja selviten siten ilman aikasakkoja, joita hukatuista hipuista tulee saman tien kolme minuuttia per hippu.

Turusen voitto oli hänellekin jo toinen, ja näiden sarjojen palkintona olleet matka-avustukset ensi vuoden MM-mittelöihin Puolaan menivät siten molemmat Tornioon. Toiseksi miehissä tuli Antti Seppälä ja pronssille ylsi Mika Yläpelto ensimmäisellä henkilökohtaisella SM-mitalillaan. Marko Touru toi tässäkin sarjassa kuudennen sijan Sodankylään.

Melkoista osaamista nähtiin myös lasten (-12 v) ja nuorten sarjoissa (-15 v). Lapsissa voiton otti Sanni Hakala ajalla 2.07,3, Minea Hongiston hävitessä vain puoli sekuntia. Nuorten sarjan kaksi parasta olivat puolestaan inarilaiset Tuukka Leponiemi (1.12,4) ja Pilvi Nissilä (1.15.2.). Nuorilla oli toki reilusti vähemmän hiekkaa vaskattavana kuin aikuisilla, mutta tulokset ovat silti huimia. Leponiemi ja Nissilä ottivat myös aikuisten kahden hengen joukkuekisassa pronssia.

Kisat toivat uskoa tulevaisuuteen

Tankavaaran isäntä Marko Touru oli kisojen päättyessä erittäin tyytyväinen kisoihin.

– Kotimaisia osanottajia oli totuttu määrä, ja koronasta huolimatta paikalla oli joukko kovia ruotsalaisvaskaajia. Myyntien puolesta kisa oli taloudellisestikin onnistunut eli plussalle jäätiin.

Touru oli ilahtunut myös siitä, että iltaohjelmissa oli hyvin väkeä.

– Kaiketi tuo korona on tuottanut ihmisille tarvetta nauttia niistä vanhaan tapaan. Toki täällä on myös noudatettu koronaturvallisia ohjeita, kättenpesua ja turvavälejä sen verran kuin mahdollista on. Ja kilpailijoista valtaosa lienee jo kahteen kertaan rokotettuja.

Touru lupaa, että heinä-elokuun vaihteessa käydään kisat myös ensi vuonna.

– Hiukan harmittaa kun MM-kisat Kanadan kuulussa Dawson Cityssä jouduttiin koronan vuoksi perumaan.

Touru valittiin jokin aika sitten myös Lapin Kullankaivajaliiton puheenjohtajaksi.

– Suostuin siihen kuukauden harkinnan jälkeen, kun vastaehdokkaitakaan ei löytynyt. Onhan tämä totinen paikka, kun liitto toimii sekä edunvalvontatyössä mm. koneellisen ja lapiokullanhuuhdonnan puolesta sekä samalla työstää jäsenistölleen palveluita kullankaivunharrastukseen. Koen kuitenkin, ettei se ole ristiriidassa oman yritystoimintani kanssa, vaikka tuokin lisää velvollisuuksia, mutta ajankäyttöni töki tiukentuu. Tunnen kuitenkin, että minulla on jotakin annettavaa tässä yhteisen hyvän hakemisessa ja luomisessa.

Tourun valinnan suhteen voi todeta, että monet LKL:n entiset ristiriidat lienevät lopullisesti haudatut, sillä melko tarkasti 40 vuotta sitten Tankavaaran silloinen isäntä syrjäytettiin LKL:n sihteerin tontilta lähinnä ivalolaisten sen ajan aktiivikaivajien toimesta. Syynä tuolloiseen vallanvaihtoon lienee katkeruus Kultamuseon perustamisesta Sodankylän puolelle.

– Kyllä nuo ajat ovat jotenkin tulleet tietooni LKL:n historiaa seuratessa. Menneet olkoot menneitä ja tulevat tulevia. LKL:lle löytyy toivoakseni synergiahyötyjä niin matkailun, kultakisojen ja museonkin kautta. Oma toiveeni on nostaa ylöspäin kaikkien kolmen eli koneellisen kullankaivuun, lapiokaivuun ja kilpailutoiminnan mahdollisuuksia, sekä palvella liiton jäsenkunnan muita tarpeita.